Fiiliksiä!

Hola hoi!

Ja iiks, se ois parin päivän päästä jo viime metrit kisan suhteen käsillä! Hurjaa että aika on mennyt äkkiä ja samalla tuntunut kuitenkin pieneltä ikuisuudelta. Jännitys on ihme kyllä tasaantunut finaalia kohden, olo on huojentuneempi nyt kun tietää olevansa finaalissa. Viimeistään lavalle kävellessä varmana iskee tutinat taas kinttuihin.

 Nakottaja-Lucy Viitaniemen rannassa. Kuva: Miika Ihanainen

Koko kesäkuu meni tosiaan melkeinpä stressatessa äänestyksen suhteen. Sitä koitti ajatella että on jo todellakin voittaja koska haki kisaan ja on yksi niistä kymmenestä jotka pääsivät alkua pidemmälle. Silti se ajatus siitä että onko tarpeeksi hyvä kolkutteli takaraivossa. Sovitut kuvaussuunnitelmat menivät jäihin eikä oikein uskaltanut muutenkaan sopia mitään kun ei tiennyt miten päin olla minäkin päivänä. 

Sain sentäs järkättyä vanhemman lapseni synttärit ja käytyä Ruotsissa, ihme! Kun äänestysaikaa oli jäljellä enää pari päivää, päähän ei muuta mahtunutkaan kuin:”Äänestääkö kukaan, apua, mitä tapahtuu!”. Vaikka saatoin vain istua koneen äärellä tekemättä mitään niin samalla silti jännäsin ja seurasin lukuja kuvani alta. 

Sitten kun jatkoon pääseminen oli virallista niin sitä ei meinannut uskoa, ei sitten millään. Sen tajuamisen jälkeen pystyikin taas hengittämään ja huomasi että on ollut yksi suuri pieni pölvästi ja vielä aivan turhaan. Kyse ei ole elämää suuremmasta asiasta vaikka tuntuukin siltä että tämä on malliharrastamisen suurin etappi ja yksi elämäni haastavimmista kilpailutilanteista. Jossen olisi ollut yksi jatkoonpäässeistä niin tilallani olisi ollut joku toinen upea leidi, joka olisi varmana myöskin ansainnut paikkansa.

Viikonlopulta odotan itse h-hetken lisäksi sitä että tapaan ihanat naiset ja saan tutustua heihin vielä entistä paremmin sekä viettää heidän kanssa aikaa. On tullut pidettyä yhteyttä heihin harmillisen vähän, niin myöskin ihan muiden ihmisten kanssa, mutta joukosta on kuin vahingossa löytynyt niitäkin joiden kanssa on tullut rupateltua millon mistäkin ihan ohimennen ja isommankin ajatuksen kanssa. Ehkä löydän viikonlopun aikana tätä samaa kaikkien kanssa!

 En ole käynyt Big Wheelssissä aiemmin, joten tulee nähtyä sekin. Tapahtumasta olen kuullut paljon hyvää, enkä usko että turhaan.

Haluan kiittää vielä niitä jotka ovat äänestäneet, tukeneet ja tsempanneet minua koko tämän prosessin aikana. Vaikka tiedän että läheiset välittävät minusta niin on huippua huomata että tämä asia on ollut muillekkin iso, jopa niille joiden kanssa en edes tunne. Todella ikävää palautetta on tullut hyvin vähän, suurta hämmennystä aiheuttavaa positiivista palautetta moninkertaisesti. Mahtava juttu, KIITOS! <3

Selvisin muuten tauon jälkeen takaisin kameran eteen, ehkäpä vielä pääsen tämän kesän aikana hengailemaan siihen useammankin kerran! Hyvää ja lämmintä loppukesää kaikille! Ps. Jos tämä kilpailu järjestetään ensi vuonnakin niin suosittelen hakemaan siihen. :)

Pus!

-Lucy Diewalker-